Lyhyesti
KTG eli kardiotokografia rekisteröi samanaikaisesti vauvan sykkeen ja supistukset. Terveyskirjaston mukaan kätilö ottaa sykekäyrän, kun tulet synnytyssairaalaan, ja normaalissa käyrässä sykkeen perustaso on 110–160 lyöntiä minuutissa. Supistuskäyrältä näkee, kuinka usein supistuksia tulee, mutta kipua laite ei mittaa, joten kätilö kysyy tuntemuksistasi myös sinulta (NICE). Supistussovellus ei korvaa KTG:tä, sillä se tallentaa vain hetket, jotka itse napautat.
Sisältö
Ehkä makasit KTG:ssä ja ihmettelit, miksi luku monitorissa pysyi pienenä, vaikka supistus sattui kunnolla. Tai etsit laitetta, jolla supistuksia voisi mitata kotona. KTG rekisteröi vauvan sykkeen ja supistukset, joten siitä näkee, kuinka usein supistuksia tulee. Kipua se ei mittaa ja supistusten tehon arvioimiseen tarvitaan joskus erillinen anturi kohdun sisällä (Terveyskirjasto).
Mikä on KTG?
KTG on lyhenne sanasta kardiotokografia. Kansainvälisesti siitä käytetään lyhennettä CTG, esimerkiksi Britannian NICE:n hoitosuosituksessa. Terveyskirjaston mukaan kätilö varmistaa vauvan voinnin ottamalla sykekäyrän, kun tulet synnytyssairaalaan. Vauvan sykettä ja sen vaihteluita kuunnellaan vatsan päältä ultraääneen perustuvalla menetelmällä ja käyrä piirtyy paperille tai tallentuu sähköisesti. Samalla voidaan rekisteröidä supistuksia.
Vatsan päälle asetetaan anturit: ultraäänianturi, jonka signaalista laite laskee vauvan sykkeen, ja toinen anturi, joka rekisteröi supistukset.
Kun sikiökalvot ovat puhjenneet tai ne on puhkaistu, siirrytään Terveyskirjaston mukaan yleensä sisäiseen KTG-rekisteröintiin. Silloin vauvan päänahkaan kiinnitetään emättimen kautta pieni spiraalinmuotoinen elektrodi (scalp-elektrodi), joka seuraa sykettä tarkemmin kuin vatsan päältä tehtävä rekisteröinti.
KTG-käyrän tulkinta: kaksi käyrää
Monitorissa tai paperinauhassa näkyy kaksi käyrää. Ylempi näyttää vauvan sykkeen lyönteinä minuutissa, alempi supistukset.
Sykekäyrän arvioivat kätilö ja lääkäri. Terveyskirjasto ja NICE kuvaavat normaalin käyrän näin:
| Piirre | Mitä sillä tarkoitetaan | Normaali |
|---|---|---|
| Perustaso | keskimääräinen syke, jonka ympärillä käyrä kulkee | 110–160 lyöntiä minuutissa (Terveyskirjasto, NICE) |
| Vaihtelu | kuinka paljon käyrä heilahtelee perustason ympärillä | lyhyen aikavälin vaihtelu noin 5 lyöntiä minuutissa (Terveyskirjasto); 5–25 lyöntiä minuutissa (NICE) |
| Nopeutumiset | sykkeen hetkelliset nousut | 10–20 lyönnin nopeutumisia ainakin kerran 20 minuutissa (Terveyskirjasto) |
| Hidastumiset | sykkeen hetkelliset laskut | normaalissa käyrässä ei hidastumisia, mutta lyhyet supistuksen aikaiset hidastumiset ovat synnytyksen aikana normaaleja (Terveyskirjasto) |
NICE muistuttaa, että sykkeen seuranta on apuväline vauvan voinnin arviointiin eikä yksinään diagnoosi. Jos rekisteröinti on vaikeasti tulkittavaa tai herää epäily vauvan voinnin huononemisesta, Terveyskirjaston mukaan vauvan päänahasta voidaan ottaa mikroverinäyte, josta tutkitaan happeutumiseen liittyviä arvoja. Yksittäisiä lukuja monitorissa ei siis tarvitse tulkita itse. Kysy mieluummin kätilöltä.
Alempi käyrä luetaan näin: jokainen supistus näkyy kumpareena, joka nousee ja laskee taas. Kun lasket kumpareet kymmenen minuutin ajalta, tiedät, kuinka usein supistuksia tulee juuri nyt. NICE:n hoitosuosituksessa viisi tai useampi supistus kymmenessä minuutissa tai yli 2 minuuttia kestävä supistus on syy seurata vauvaa jatkuvalla KTG:llä.
Infografiikka
Näin luet KTG-käyrää
Ylempi käyrä: vauvasi syke lyöntiä minuutissa; normaali perustaso on 110–160 (Terveyskirjasto, NICE)
Alempi käyrä: supistukset näyttää, milloin supistuksia tulee ja kuinka usein; kipua käyrä ei näytä
Supistukset KTG:ssä: mitä käyrä ei kerro
Joissain oppaissa sanotaan, että mitä korkeampi kumpare, sitä voimakkaampi supistus. Vatsan päältä tehty rekisteröinti ei kuitenkaan aina riitä tehon arvioimiseen. Terveyskirjaston mukaan supistusten tehon arvioinnissa voidaan käyttää anturia, joka pujotetaan emättimen kautta kohdunsuun ohi kohtuonteloon ja joka mittaa kohdun sisäistä painetta supistuksen aikana, jos tehoa on muuten vaikea arvioida. Vatsan päältä tehtävää rekisteröintiä voivat Terveyskirjaston mukaan häiritä myös äidin ylipaino, liikkuminen, oksentelu ja vauvan liikkeet.
Kipua ei mittaa mikään laite. Vain sinä tiedät, miltä supistus tuntuu. NICE:n mukaan kätilö ottaa tuntikohtaisessa arviossa huomioon synnyttäjän oman kertomuksen supistusten tiheydestä, kestosta ja voimakkuudesta. Kerro siis kätilölle, miten voit, vaikka käyrä näyttäisi juuri tasaiselta.
Sitä, avaavatko supistukset kohdunsuuta, KTG ei myöskään näytä. Yhdysvaltalaisen ACOG:n mukaan synnytyssupistukset voi joskus erottaa harjoitussupistuksista vain sisätutkimuksella, jossa katsotaan, muuttuuko kohdunsuu. Lisää eroista on artikkelissa harjoitussupistukset.
Milloin KTG otetaan?
Synnytyssairaalaan tultaessa
Terveyskirjaston mukaan kätilö ottaa sykekäyrän, kun tulet synnytyssairaalaan. Tätä kutsutaan tulo-KTG:ksi. Pirhan ohjeessa tulovaiheen tutkimuksiin kuuluvat muun muassa lämpö ja verenpaine, sikiön sydänäänten kuuntelu, vauvan asennon tunnustelu vatsan päältä ja sisätutkimus. HUSin mukaan kätilö tarkastaa vauvasi voinnin ja synnytyksen vaiheen.
Britanniassa käytäntö on toinen. NICE:n mukaan synnytyksen alussa arvioidaan ensin riskitekijät ja niiden perusteella päätetään, kuunnellaanko sydänääniä ajoittain vai seurataanko KTG:llä. Matalan riskin synnyttäjille NICE suosittaa aktiivisessa avautumisvaiheessa ajoittaista kuuntelua: vähintään minuutin ajan heti supistuksen jälkeen, vähintään 15 minuutin välein.
Synnytyksen aikana
Terveyskirjaston mukaan vauvan vointia seurataan synnytyksen aikana tilanteen mukaan, jos tulo-KTG on normaali. Alkuvaiheessa riittää esimerkiksi 20 minuutin seuranta kerran tunnissa. Synnytyksen edetessä ja varsinkin lääkkeellistä kivunlievitystä käytettäessä vointia seurataan yleensä jatkuvasti. HUSin mukaan kätilö seuraa sinun ja vauvasi hyvinvointia ja synnytyksen edistymistä muun muassa sikiön sydänäänten ja kohdun supistusten avulla.
Paikallaan ei tarvitse maata. Terveyskirjaston mukaan voit liikkua kannettavan telemetrialaitteen kanssa. Joskus kalvot puhkaistaan nimenomaan sisäisen rekisteröinnin vuoksi, jos ulkoinen KTG on teknisesti huono (Terveyskirjasto).
Lapsivedenmenon jälkeen
Terveyskylän mukaan sinut kutsutaan lapsivedenmenon jälkeen yleensä tarkistukseen 12 tunnin kuluttua ja vauvan vointi tarkistetaan kuuntelemalla sydämen sykettä KTG:llä. Lisää aiheesta on artikkelissa lapsivedenmeno.
Onko olemassa KTG-sovellusta?
Sovellus ei voi korvata KTG:tä. Meidänkään supistuslaskurimme ei mittaa kehosta mitään. Napautat, kun supistus alkaa ja kun se helpottaa, ja sovellus laskee niistä keston ja välin. Tarkemmin siitä kerrotaan artikkelissa näin sovellus laskee.
Sitä, voiko vauvasi hyvin, sovellus ei pysty näyttämään. Sen tarkistaa kätilö kuuntelemalla sydänääniä tai ottamalla KTG:n. Jos vauva liikkuu tavallista vähemmän, ota HUSin ohjeen mukaan heti yhteyttä synnytyssairaalaan. Sovellus hoitaa laskemisen, kun istut yöllä kotona ja haluat tietää, lyhenevätkö välit, ja se ilmoittaa, kun valitsemasi sääntö täyttyy.
Supistusten kirjaaminen kotona ennen lähtöä
Kotona kukaan ei ota KTG:tä. Supistusten ajallisen kulun voit kuitenkin kirjata itse ja siihen myös säännöt synnytyssairaalaan lähtemisestä perustuvat.
- Kirjaa jokaisen supistuksen alku ja loppu kellon ja paperin avulla tai tulostettavalle supistuskäyrälle.
- Kirjaa myös, milloin lapsivesi meni ja miltä se näytti.
- Pane merkille, vuodatko verta ja liikkuuko vauva tavalliseen tapaan.
Terveyskylän mukaan ensisynnyttäjän synnytys on yleensä käynnissä, kun supistuksia on tullut vähintään kahden tunnin ajan viiden minuutin välein ja kukin kestää minuutin. Uudelleensynnyttäjällä riittää vähintään tunti kymmenen minuutin välein. Soita aina ensin synnytyssairaalaan ja jos sieltä on annettu muu ohje, noudata sitä. Sovelluksen valmis sääntö on 5-1-1 ja Oma sääntö -asetuksella voit asettaa kahden tunnin jakson.
Pirhan ohjeen mukaan kerro sairaalaan tullessasi kätilölle, milloin supistukset ovat alkaneet ja onko lapsivesi mennyt. Muistiinpanot eivät korvaa tutkimusta, mutta ne antavat kätilölle nopean kuvan siitä, miten supistukset ovat kehittyneet.
Supistusten mittaamisesta kerrotaan artikkelissa supistusten laskeminen ja lähtöhetkestä artikkelissa milloin synnytyssairaalaan.
Soita heti, tulivatpa supistukset miten tahansa
Jos jokin näistä pitää paikkansa, älä odota supistusten rytmiä. Soita heti synnytyssairaalaan tai kätilölle, myös yöllä. Lista perustuu Britannian terveyspalvelun NHS:n ja yhdysvaltalaisen naistentautien ja synnytysten erikoislääkärijärjestön ACOG:n ohjeisiin. Useimmat samoista merkeistä löytyvät myös HUSin ohjeesta.
- Lapsivesi menee, vaikka supistuksia ei vielä olisi.
- Lapsivesi on värjäytynyttä tai pahanhajuista.
- Vuodat verta emättimestä. Limatulpassa voi olla hieman verta, mutta jos verta tulee enemmän, soita.
- Vauva liikkuu tavallista vähemmän.
- Sinulla on jatkuva, kova kipu, joka ei helpota supistusten välillä.
- Sinulla on kuumetta, 38 °C tai enemmän.
- Raskautesi on kestänyt alle 37 viikkoa (ennen rv 37+0) ja epäilet synnytyksen käynnistyneen.
- Jokin supistus kestää yli 2 minuuttia tai supistuksia tulee 6 tai enemmän 10 minuutissa.
- Olet epävarma tai huolissasi. Silloinkin saat soittaa milloin tahansa.
Soita hätänumeroon 112, jos sinulla on voimakas ponnistamisen tarve ja vauva tuntuu syntyvän nyt.
Tämän listan lähteet: NHS: Signs that labour has begun (2023); NHS: Pregnancy symptoms you need to get help for; ACOG: How to tell when labor begins; HUS: Synnytys
Usein kysyttyä
Mikä on KTG?
KTG on lyhenne sanasta kardiotokografia. Terveyskirjaston mukaan siinä vauvan sykettä ja sen vaihteluita kuunnellaan äidin vatsan päältä ultraääneen perustuvalla menetelmällä ja samalla voidaan rekisteröidä supistuksia. Sykekäyrä piirtyy paperille tai tallentuu sähköisesti. Kansainvälisesti siitä käytetään lyhennettä CTG.
Mikä on sikiön normaali syke ja sykevaihtelu?
Terveyskirjaston mukaan normaalissa sykekäyrässä sykkeen perustaso on 110–160 lyöntiä minuutissa ja lyhyen aikavälin vaihtelu noin 5 lyöntiä minuutissa. Pidemmällä aikavälillä käyrässä tulisi näkyä 10–20 lyönnin nopeutumisia ainakin kerran 20 minuutissa. Britannian NICE pitää 5–25 lyönnin vaihtelua normaalina. Kokonaisuuden arvioivat kätilö ja lääkäri.
Miten supistus näkyy KTG-käyrällä?
Alemmalla käyrällä jokainen supistus näkyy kumpareena, joka nousee ja laskee. Kun lasket kumpareet kymmenen minuutin ajalta, tiedät, kuinka usein supistuksia tulee. NICE:n hoitosuosituksessa viisi tai useampi supistus kymmenessä minuutissa on syy seurata vauvaa jatkuvalla KTG:llä. Kuinka kivulias supistus on, sitä käyrä ei näytä, joten kerro siitä kätilölle.
Kauanko KTG-seuranta kestää?
Se riippuu synnytyksen vaiheesta. Terveyskirjaston mukaan synnytyksen alkuvaiheessa riittää esimerkiksi 20 minuutin seuranta kerran tunnissa, jos tulo-KTG on normaali. Synnytyksen edetessä ja varsinkin lääkkeellistä kivunlievitystä käytettäessä vauvan vointia seurataan yleensä jatkuvasti.
Saako KTG:n aikana liikkua?
Usein saa. Terveyskirjaston mukaan sykekäyrää otettaessa ei ole välttämätöntä olla paikallaan sängyssä tai tuolissa, sillä voit liikkua kannettavan telemetrialaitteen kanssa. Liikkuminen voi kuitenkin häiritä vatsan päältä tehtävää rekisteröintiä.
Onko olemassa KTG-sovellusta?
Sovellus ei voi korvata KTG:tä. Meidänkään supistuslaskurimme ei mittaa kehosta mitään. Se tallentaa vain hetket, jolloin napautat supistuksen alun ja lopun, ja laskee niistä keston ja välin. Sitä, voiko vauvasi hyvin, sovellus ei pysty näyttämään. Sen tarkistaa kätilö kuuntelemalla sydänääniä tai ottamalla KTG:n.
Lähteet
- Terveyskirjasto (Duodecim): Sikiön voinnin seuranta synnytyksen aikana (2024)
- Terveyskirjasto (Duodecim): Synnytyksen ensimmäinen vaihe eli avautumisvaihe (2024)
- Terveyskylä (Naistalo): Lapsivedenmeno (2026)
- Terveyskylä (Naistalo): Synnytyksen spontaani käynnistyminen (luettu 2026)
- HUS: Synnytys (2026)
- Pirha (Pirkanmaan hyvinvointialue): Synnytyksen käynnistyminen (2026)
- NICE: Fetal monitoring in labour, guideline NG229 (2022, updated 2026)
- ACOG: How to Tell When Labor Begins (2025)
Tämä artikkeli ei korvaa lääketieteellistä neuvontaa. Jos olet epävarma, soita aina synnytyssairaalaan tai kätilölle, ja hätätilanteessa hätänumeroon 112.
